Kalevan Kierroksen Luistelu 2012

Nyt se on ohi. Saavuttuamme kilpailuareenalle, alkoi kasetti hajota heti ja kamojen virittely alkoi kuumeisesti. Heti alkuun Tuukan ja Mikon oli vietävä luistimet teroitukseen, vaikka edellinen ilta oli käytetty luistinten teroitukseen ja teroituksessa käytettiin vastaavia metodeja mitä mekin olimme käyttäneet. Seuraavaksi Jaskan piti nokittaa ja ottaa terillä muotoonajo ja teroitus. Ennen eräämme jää ajettiin ja kävimme toteamassa olosuhteet hyviksi ja testaamassa teriämme. Kaikki näytti tässä vaiheessa hyvälle, kilpailujännitys alkoi nostamaan päätänsä.

Itse kilpailu alkoi volttilähtönä ja heti lähtölinjalle päästyämme ampaisimme Tuukaan ja Mikon kanssa luistelijoiden vetämään kärkiletkaan. Jaakko jäi tarkkailemaan taustalle. Vauhti oli suht napakkaa ja ensimmäinen kilometri paineltiin garminin mukaan alle 1:40min/km. Tuukka joutui antautumaan muutaman kilometrin jälkeen kärkiletkan vauhdista, Mikko jatkoi vauhdikkaassa letkassa puolimatkaan. Tämän jälkeen Mikko jatkoi matkan taittamista yksin. Tuukka liittyi alkurynnistyksen jälkeen kierroksella varvatun Jaakon letkaan, luistellen tässä ryhmässä loppuun asti. Joka ukolla oli suunnilleen kympin jälkeen käytännössä ainoana vauhtia rajoittavana tekijänä selässä vihlova kipu, täydellisestä tekniikasta huolimatta.

Myös jää alkoi osoittamaan rapistumisen merkkejä todella radikaalisti ja oli vain hyvää tuuria että kaatumisilta vältyttiin, vaikka kanssakilpailijoita lakosi kuin itänaapuria Raatteentiellä. Mikko runnoi tasaista tahtia koko loppumatkan yksin ja kolasi molemmat 30s. kirimaalit. Tuukka vei 2x20s. ja Jaakko 2x10s. Mikko ylitti maaliviivan selostajien hehkuttaessa, mutta Tuukalla ja Jaakolla tuli kierrolaskijoiden kanssa kommunikointivirhe, joka johti siihen että kun lyötiin kaikki peliin loppukirikierrokselle oli maali jo takana. Pikkuvirheitä, haittaakse? Kuriositeettina mainittakoon Garminin antama kokonaismatka, joka kuvaa hyvin ohittelun määrää: 31,8km. Sisärataa Auringonlaskun Ratsastajat eivät juuri kuluttaneet, mutta thämäpä ei hämmästytä näithä elämän ulkhoradan kierhtäjiä.

Mikko täräytti viinimukin ääressä alustavat tulokset kärjen pisteiden osalta exceliin ja tässä referaatti: Sija 5. Mikko  940pst, Sija 10. Tuukka 892pst, Sija 31. Jaakko 871pst.
Linkki luistelun tuloksiin: Kalevan Kierros luistelu

Haittaaks se, jos nyt syö? Ni haittaaks se?

Eilen kävimme saman tien pääkaupunkiseudulle saapuessamme tutustumassa taisteluareenaan. Kisatunnelma alkoi heti virittyä kun näimme valomeressä kylpevän luisteluradan. Nyt on aamulenkki heitetty Leppävaaran maisemissa. Keli on mitä loistavin ulkona suoritettavalle hikiliikunnalle. Startti joukkueemme osalta on klo14. Luistimet on terotettu omin kätösin. Koeluistelun jälkeen selviää pitääkö paniikissa ruveta viemään luistimia ammattimiesten käsittelyyn. Kierroksenlaskijatkin saatiin värvättyä eli kaikki on kunnossa.

Viimeiset tunnelmat ennen starttia.

Mikko: Luistimet on terässä, ukkojen terä selviää kahelta.

Jaska: Pikkusen ruosteessa. Suolat on juotu.

Tuukka: Ei mitään turhaa nöyristelyä, vaan ruvetaan runnomaan reippaasti heti paukusta. Selkä tulee räjähtämään hyvinki nopeesti, mutta sen kanssa sitte on vaan selviydyttävä.

Kohta viivalla.

Luisteluun valmistautuminen on nyt hoidettu. Eilen käytiin vielä Mikon kanssa muutama kierros pujottelemassa kiekonpyörittelijöitä Louhelan kentällä. Muutamien kokeilujen jälkeen on lauantain alkuvauhdiksi sovittu ~2:00-2:10/km. Selän kestäminen tulee määräämään vahvasti loppuajan, koska tuossa 2:00/km tahdissa sykkeet pyörivät aerobisella kynnyksellä tai vain vähän sen yli.

Mielenkiintoista  nähdä millä vauhdilla erä 4 starttaa lauantaina kello 14. Onneks Jaskalla on niin räjähtävä startti että vauhti saadaan varmasti painettua paukusta tappiin.

-Tuukka

Luistelu kehittyy.

Eilen kokeiltiin porukalla luisteluvauhtia kymmenen kilometrin verran. Jossitellaan sen verran että aika paljon sai pujotella muita rusettiluistelijoita ja jää oli kohtuullisen karkeaa. Kympin noteeraus oli kahdella gepsillä mittailtuna ~20:28. Taisi Mikko joskus aiemmin uhota että tuntiin menee 30km. Aika lahjakkaasti selkä kyllä menee juntturaan luistimilla. Mutta huomenna saattaa taas olla luistelukoutsi paikalla, niin saadaan paino kannoille, puristava potku ja sitä kautta homma toimimaan. Näillä eväillä.

Winter wonderland

Viikonloppuna oli vuorossa lajina itselle hyvin rakas umpihankihiihto. Perjantai-iltana jalkaan köytettiin tornilogoilla varustetut hiihtimet ja suunnattiin Lehmosta kohti Urkkalampea suhteellisen kovassa lumisateessa. 3-4h reissu venähti yli viiteen tuntiin, kun Kolinpolulla oli paikkapaikoin lunta polveen asti ja oletetuista kelkkaurista ei saatu ollenkaan apuja. Reittiä sovellettiin välillä tarkoituksella, välillä vahingossa ja muutamaan otteeseen seuraavaa paalua haravoitiin lumituiskun keskeltä oikein urakalla. Matkalla pohdittiin ettei kai joku naparetkeily voi paljon kummoisempaa hommaa olla, pulkka vaan perään ja menoks. No fiilis oli katossa kun perille päästessä huomattiin myös Samulin ohjastaman huoltoauton päässen linkoamattomasta loppupätkästä huolimatta perille. Illan pääohjelmana oli tietenkin illallisen kokkaus ja yöpyminen Urkkalammen laavulla. Aamulla pidin kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta ja jatkoin hiihtelyä vielä muutaman tunnin. Oli mukava hiihdellä hienoissa maisemissa, kun joku ystävällinen kelkkamies oli ajanut aamusta melkein 10km baanaa suunnilleen oikeaan suuntaan. Matkalla yritin tähyillä Ohovaarasta sudenjälkiä, mutta ei näkynyt. Keliolosuhteista johtuen matkalta ei kummoisia kuvia saanut, joten kuvat keskittyvät lähinnä laavuelämän kuvaamiseen.

Micellä laitettiin sukset jalkaan ja jätettiin kamat kätköön huoltojoukkoja varten. Minulla ja Mikolla suksivalintana oli hyvin perinteiset 210cm hikilankut.

 Jaskalla oli varusteena lumiolosuhteisiin erinomaisesti soveltuvat 225cm pitkät lankut.

 Letkan perällä sai hiihdellä jo loistavaa latua.

Samuli oli nostanut loppumatkasta sitikan mahan ylös ja porhaltanut laavulle asti sytyttelemään kynsitulia.

Pahimpaan nälkään voi aina tempaista pari makkaraa.

 Makkaroiden jälkeen alkoi pääruuan valmistus. Monimutkainen menú koostui lihasta, italiansalaatista ja maissista.

 Ruuanlaiton jälkeen koettiin kauhunhetkiä kun kokkailuhiillos hiipui ja polttopuut olivat kuvan mukaista laatua. Kylmyys alkoi hiipiä laavuun ja viimeiset punahehkuiset kekäleet sammuivat.

 Tulen eteen tehtiin hommia hartiavoimin. Mikko joutui lopulta ottamaan käyttöön keuhkojensa kaikki kahdeksan litraa ja puhkui jäiset pöllit tuleen.

Kun tuli saadaan syttymään täytyy sitä vaalia. Aamuyöstä käytiin sama kriisi uudelleen läpi kun kipinävuoroissa oli ollut ilmeisesti joku sekaannus ja tuli oli taas päässyt hiipumaan.

-Tuukka

Kalevan kiertäjät?

Mise

Letka kasassa. Tuukka vetää, Jaska ja Mise tiukasti peesissä

Vinkkejä Ilpolta tekniikkaan

Leppäsen startti

Auvisen startti

Auringonlaskun ratsastajien tiimi on päättänyt lähteä mukaan Kalevan kierrokselle. Hetken mielijohteesta syntynyt ajatus alkoi saada kannatusta jäsenten kesken ja ilmottautumiset laitetaan kohta sisään. Totesimme kierroksen tuovan paljon monipuolisuutta ja motivaatiota harjoittelluun sekä antavan lisäpotkua myös tuleviin seikkailukilpailuihin. Pohjolan Ilpon avustuksella saimme joka miehelle pikaluistimet lainaan ja muutaman harjoituskerran jälkeen toiminta alkaa muistuttamaan jo (pika)luistelua. Luistelun näyttökisojen jäädessä väliin on vielä täysi arvoitus millaiseen erään tulemme luistelukilpailussa pääsemään. Hyvän erän osuessa kohdalle tai tiimiläisten päästessä samaan erään, tavoitteeksi asetetaan 30km kilpailussa tunnin alitus. Treeneissä kelloteltujen kilometrivauhtien perusteella vauhdikkaassa letkassa on helppoa tulla peesaillen alle 2min/km vauhdissa. Yksin vauhdin pitäminen on todella paljon työläämpää. Ennen varsinaista koitosta ehditään tekemään vielä muutama luistelutreeni ja pitää toivoa, että vauhtia ja kestävyyttä saadaan vielä lisää.

Tänään Auringonlaskun ratsastajat suuntaavat metsäsuksilla kohti Kolvananuuroa tarkoituksenaan pidempi hiihtolenkki yöpymisineen. Lauantai aamuna suuntamme joko takaisin Joensuunhun tai jatkamme Kolille, josta paluu bussilla. Tarinaa tulossa mahdollisesti tuostakin retkestä myöhemmin

Mise

Test2

Viimenen nyt ei liity sarjaan mutta paikallisiin maastoihin.

Testing

Pelinavauksena