maanantai 12. maaliskuuta 2012

Kevät kirmausta

Tuukan leireillessä Portugalin auringon alla, AuRan jäsenistä Mikko ja Jaska päättivät täräyttää astetta pidemmän juoksulenkin kevään kunniaksi. Tarkoituksena oli juosta riittävän pitkään ja kouluttaa jalkoja kestämään tulevia koitoksia ja valmistamaan ensi kesän "pääkilpailua" Endurance Questiä varten. Torstaina suunnittelin korttelisuunnistusradan ympäri Joensuun lähiöitä ja SP:n avustuksella karttojen tulostuskin onnistui. Linnuntietä radan pituudeksi tuli noin 40km.

Matkaan startattiin Jaskan luota aamulla ennen kahdeksaa kirkkaassa kevät kelissä. Energiaa varasin mukaan itselleni 2 geeliä, Jaskan ottaessa vähän geeliä ja 2€ rahaa. Vauhdiksi oli etukäteen sovittu maltillinen noin 5min30s/km. Alkuun reitti suuntautui Mutala-Rantakylä-Utra-akselille ja piti sisällään tiellä, poluilla ja jäällä läpsyttelyä. Matka eteni mukavasti ja parinkympin kohdilla otettiin ensimmäinen stoppi, Jaskan hakiessa meille kaupasta Euroshopper energy drinkit. Matka jatkui kevyellä askeleella Ilosaaren kautta kohti Kuhasaloa. Tässä vaiheessa aurinko lämmitteli jo mukavasti ja varsinkin jäällä oli mahtavaa painaa menemään hiihto- ja kelkkauria. Noin 30km kohdilla Jaska vaati toista pysähdystä ja kurvasimmekin Joensuun Jääkarhujen majalle ottamaan hörpyn vettä. Tästä matka jatkui kohti Nepenmäkeä ja kohtaa, jossa Jaskan oli käännyttävä sovittujen aikarajojen takia kotia kohti.

Suunniteltua reittiä oli tässä vaiheessa juostu noin 36km ja rasteja oli juoksematta vielä suht monta. Päätin kuitenkin jatkaa yksin ja yrittää koko radan kiertämistä, kun olokin oli vielä hyvä. Matka jatkui Hukanhaudan läpi kohti Pyhäselän rannan tuntumassa sijainnutta seuraavaa rastia. Parilla seuraavalla rastivälillä pääsi juoksemaan pitkiä matkoja pelkkää kovapohjaista polkua mm. Repokallion läpi. Ensimmäiset väsymyksen oireet alkoivat kiiriä tajuntaan Repokallion metsissä ja pakottauduin ottaamaan geelin. Polkujen jäädessä taakse alkoi lopun kevyen liikenteen väylien työstö ja vauhti meinasi lähteä kasvamaan huomaamatta, paras kilometri taisi olla loppupuolella 4:47. Toppuuttelin kuitenkin vauhtia, että jaksan varmasti viimeisetkin kilometrit hyvin. Niinivaaran kentän pukukoppi houkutteli hakemaan vesihörpyn ennen nousua Nepenmäen vanhalle vesitornille, josta parin rastin kautta matka vei takaisin alkupisteeseen.

Matkaa kertyi koko rata kierrettynä 53km ja aikaa siihen kului 4h50min. Olo oli loppuun asti hyvä ja ilman pahempia vaikeuksia selvittiin. Tämä oli talven kolmas 50km kategoriaan kuuluva juoksulenkki ja ylivoimaisesti helpoin.
Kilometrivauhdit

Reittikartta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti