sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Ronde van Höytiäinen

Auringonlaskun ratsastajat hyökkäsi fillareiden kanssa maantielle heti kun lämpötila alkoi nousta täällä Kareliassa plussan yläpuolelle. Lähinnä tämä nyt koskee minua ja Mikkoa. Muutamia lyhyempiä lenkkejä käytiin aiemmin heittämässä aika hyytävissä olosuhteissa, mutta tänään, kun mittariin tärähti ajoittain jo yhdeksän celciusasteen lukemat, päätimme suunnata kiertämään vielä jäiden syleilyssä uinuvaa Höytiäistä. Vielä viime hetkellä päätin elää vaarallisesti ja ruuvasin Chinarelloon hiilikuitua ja tubulaaria alle. Tässä reittiesittely arkistokuvien ryydittämänä.

Lähtö tapahtuu lentävänä ja osallistujat(2) kohtaavat Puntarikoskentien ja Jaamankankaantien risteyksessä. Ensimmäinen sektori tarjoilee Kunnasniementiellä erinomaisen vaihtelevaa ajettavaa ja tämä osuus päättyy Kuorevaaran raatelevaan false-flat-osuuteen.

Polvijärven jälkeen tie tarjoaa mahdollisuudet ruveta junttaamaan tasasen kovaa. Mikko tarttuu mahdollisuuteen ja ottaa veturin roolin. Tien vieressä vilistävissä kylteissä olevat paikannimet alkavat loppua sanaan vaara ja nousut alkavat tuntua.

Kolinportilla pidetään tasan Salen mittanen tauko. Mikolla ei tunnu vielä missään ja mies täräyttää yhdellä vedolla Joensuun tietä seuraavat 20km 36 keskarilla. Mikäs siinä on perässä aurinkokannella tullessa. Romppalan-risteyksestä kurvataan oikealle Höytiäisen rannan suunnassa kulkevalle pienemmälle Varparannantielle. Sehän on ihan loistava pätkä, priimaa pintaa ja mukavia maalaismaisemia, suosittelen. Kontiolahden läpi ajettaessa ruvetaan jo vähän nostamaan kaasua ettei raitilla käyskentelevät natiivit säikähdä.

Loppumetreillä teen amatöörimäisen virheen ja rupean suhraamaan valokuvaamisen kanssa. Tälläiset räikeät virheet Mise hyödyntää ammattilaisen ottein ja irtoaa Ukonharjun loppunousussa.

Lopuksi on vielä mainittava, että sais olla kyllä vähä lämpimämpi keli. Lenkillä myös löytyi kevättulvien sesongille pari potentiaalista melontakohdetta: Rauanjoki ja Kiskonjoki. Kunhan lumikasa sulaa kaneettivaraston oven edestä, niin ei muuta kuin melat heilumaan!

-Tuukka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti